Olimme Leenan ja Tuomon kanssa viime viikon Vuokatissa hiihtämässä. Melkein joka päivä hiihdettiin väsyksiin asti. Alkuviikosta keli oli aivan loistava. Ladut olivat huippukunnossa ja pakkasta oli kymmenkunta astetta. Loppuviikosta sitten alkoi sadella lunta ja pakkenenkin kiristyi. Tehtiin Leenan kanssa 28 km lenkki lähen parinkymmenen asteen pakkasessa. Olihan se vähän kylmää, mutta ei pakkanen ollut läheskään niin purevaa kuin täälla kotona.
Loppuviikosta piti ottaa jo vähän rauhallisemmin, kun alkoi edellisen päivän kilometrit painaa liikaa jaloissa. Kaikki meni tosi hyvin ja hiihtokilometrejä tuli mulle n. 123.
Kotia päin lähdettiin ajelemaan lauantaina viiden maissa. Tuomon ajaessa, kun lähestyttiin Kärsämäkeä, aivan äkkiä ilmestyi tielle peura. Se törmäsi Zafiran takaoven kohdalle. Peura jäi tielle makaamaan. Oli ilmeisen pahasti loukkaantunut. Päästä tuli verta, mutta muualla ei näyttänyt vammoja olevan. Siihen pysähtyi yksi lähistöllä asuva. Hän tiesi metsästäjän, joka tuli lopettamaan pahoin loukkaantuneen eläimen. Soitin myös poliisille, jotka kävivät tekemässä raportin asiasta.
Oli onni onnettomuudessa, että kyseessä ei ollut hirvi. Jos hirvi olisi tullu tuulilasiin, tilanne olisi ollut aivan toine. Peura on kuitenkin paljon pienempi eikä siinä ollut pahemmin vaaraa meille.
Opiksi otettavaa on, että kannattaa seurata niitä hirvimerkkejäkin. Peuroista ei taida olla juurikaan varoituksia. Varovaisuutta liikenteeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti